Jeesus sanoo:
"Kun paastoatte, älkää olko synkän näköisiä niin kuin tekopyhät. He muuttavat muotonsa surkeaksi, jotta kaikki varmasti huomaisivat heidän paastoavan. Totisesti: he ovat jo palkkansa saaneet. Kun sinä paastoat, voitele hiuksesi ja pese kasvosi. Silloin sinun paastoasi eivät näe ihmiset, vaan Isäsi, joka on salassa. Isäsi, joka näkee myös sen, mikä on salassa, palkitsee sinut. (Matt. 6: 16-18)
Ajassamme on havaittavissa eräänä piilevänä trendinä kieltäymys. Kulutuskriittisyys nostaa päätään, vietetään 'Älä osta mitään' - päiviä ja puhutaan downshiftaamisesta. Esillä on myös erilaisia ruokavalioita, joku kieltäytyy sokerista, toinen kaikista hiilihydraateista. Joku välttää lihaa, toinen kaikkea eläinperäistä. Valinnoilla viestitään omista arvoista ja myös rakennetaan identiteettiä ja imagoa.
Vaikka elämäntapoihin liittyvät valinnat ja kieltäymyskin ovat esillä eri yhteyksissä, niihin ei sisälly Jeesuksen esittämää ajatusta kieltäymyksen pitämisestä salassa. Pikemmin ne ovat usein tapoja julistaa oman elämäntavan terveellisyyttä tai eettisyyttä. Aikana, jolloin terveydestä puhutaan usein moralisoivaan sävyyn, voi omien elämäntapojen korostamisessa nähdä myös yrityksen korottaa itsensä toisten - epäterveellisesti elävien - yläpuolelle. Kulutusyhteiskuntaan kriittisesti suhtautuva pääsee puolestaan esittämään, kuinka itsenäisesti ajatteleva yksilö on.
Jeesus kuitenkin korosti, ettei paaston tarkoituksena ole korottaa itseään, osoittaa omaa uskonnollista tai eettistä erinomaisuuttaan. Paaston tarkoitus on vuorovaikutus Jumalan kanssa, omien väärien valintojen ja tekojen katuminen ja puhdistautuminen Jumalan läsnäolossa ja armossa.
Jumala näkee sen, mikä on salassa, myös sen, mikä on salassa meiltä itseltämmekin. Hän tietää kyllä sydämemme tilan, osoitimme sitä tai emme. Paasto onkin ennen kaikkea ihmistä itseään varten, ei jalustan rakentamiseksi, eikä edes Jumalan vakuuttamiseksi. Paasto auttaa meitä itseämme kohtaamaan sisäisen todellisuutemme ja ennen kaikkea Jumalan todellisuuden.
On totta, että tällaiset valinnat ovat nykyään(kin) usien tapoja korottaa itseään. Toinen puoli on se, että paastoaminen on hyvin vierasta suomalaisille luterilaisille. Sen vuoksi omasta paastosta puhuminen voi olla tärkeää, jos sen tekee oikeassa hengessä. Jeesuksen aikana tilanne oli hyvin erilainen, kun paasto kuului olennaisena osana elämään. Kuolemansynneistä lukiessani olen todennut, miten toinen teko toisella voi olla syntiä, kun taas toisella ei. Monet asiat riippuvat siitä, millaiset motiivit ovat taustalla.
VastaaPoistaIhan totta. Ajattelenkin, että Jeesuksen kritisoiman paaston analogioina voisivat toimia elämäntapoihin liittyvät valinnat silloin, kun niitä käytetään oman minän korostamiseen.
VastaaPoistaTuo on hyvä pointti synnistä, samasta asiastahan puhuu jo Paavali kirjoittaessaan epäjumalille uhratun lihan syömisestä. Sama pätee nykyaikana moniin asioihin, joissa on riski, että ne alkavat hallita elämää. Esimerkiksi alkoholi voi yhdelle olla neutraali asia, toiselle hyvinkin rikkova ja erottava elementti elämässä.