torstai 21. helmikuuta 2013

Koeteltu Jumala

"Meidän ylipappimmehan jos kukaan kykenee ymmärtämään vajavuuksiamme, sillä häntä on koeteltu kaikessa samalla tavoin kuin meitäkin koetellaan; hän vain ei langennut syntiin. Astukaamme sen tähden rohkeasti armon valtaistuimen eteen, jotta saisimme armoa ja laupeutta, löytäisimme avun silloin kun sitä tarvitsemme." (Hepr.4: 15-16)

Kaikkivaltias Jumala voi tuntua kovin kaukaiselta ja vaikealta lähestyä. Miten maailman Luoja muka voisi ymmärtää arkisten ongelmiensa kanssa painivaa ihmistä? Miten luonnonlakien asettaja voisi käsittää, miltä tuntuu elää noiden lakien armoilla ja vaikutuksessa?

Kritinuskossa puhutaan Kolmiyhteisestä Jumalasta, joka on paitsi maailman luonut Isä, myös ihmisen elämän elänyt Poika ja maailmassa yhä edelleen vaikuttava Henki. Kaikessa hankaluudessaan ja käsittämättömyydessään Kolminaisuus on hyvin lohdullinen tapa hahmottaa Jumala: Jumala ymmärtää meitä, koska hän on tallannut kivisiä teitä niin kuin mekin. Toisaalta hän on paljon meitä suurempi - meillä on siis puolellamme joku, jolla on oikeasti meitä enemmän valtaa vaikuttaa asioihin. Suuruudestaan huolimatta Jumala ei kuitenkaan ole vain keskenään jossain taivaallisissa sfääreissään, vaan vaikuttaa Henkensä kautta maailmassa, vaikkei täällä enää ihmisenä vaellakaan.

Erityisesti elämän kurjissa hetkissä voi tehdä hyvää muistaa, että abstraktilta tuntuva Jumala, jota mielemme ja kielemme ei voi koskaan täysin tavoittaa, on joskus ollut myös ihminen, samojen luonnonlakien ja rajallisuuden alainen kuin mekin. Jeesus joutui kiusauksiin, hän rakasti, suuttui, iloitsi, suri, kävi läpi koko ihmisyyden kirjon. On kenties helpompi lähestyä Jumalaa, kun tietää hänen käyneen läpi saman skaalan inhimillistä iloa ja piinaa kuin me muutkin - varmasti vielä enemmänkin kuin moni meistä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti